keskiviikko 12. joulukuuta 2012

dark rituals




Suru on kietoutunut ympärilleni,
painunut kylkiluiden väleihin.

Välillä pelkään,
ettei se koskaan lakkaa.







Lähettänyt klo

4 kommenttia:

  1. Anonyymi13. joulukuuta 2012 klo 4.22

    Suru ei lakkaa, mutta se painautuu sydämen reunoja vasten eikä tunnu enää niin pahalta, helpottaa.

    VastaaPoista
  2. Mary13. joulukuuta 2012 klo 12.04

    Samaa mieltä passionin kanssa.
    Vaikka se varmasti nyt tuntuukin aivan toivottomalta ajatukselta.

    Voimia. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marya14. joulukuuta 2012 klo 5.47

      kiitos kummallekin kommenteistanne♥
      ja kiitos kun jaksatte lukea.

      Poista
  3. olivia16. joulukuuta 2012 klo 10.01

    Olen lukenut blogiasi varmaan alusta asti (ties millä nimillä ja blogeilla), joskus oli kasvot ja viestittelyt ja piilotetut kansiot, mutta nykyään olen lähinnä kuin creepy stalkkeri lueskelemassa sun kuulumisia täältä ja facebookista.

    VastaaPoista

sinä saatat olla juuri se
joka sattumalta minut pelastaa
meteoriitin alta.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)